Archive for maaliskuu 2009

Lentävän kännykän kyydissä

maaliskuu 30, 2009
Kuva Nokian saarelta

Kuva Nokian saarelta

Second Life tarjoaa yriyksille monipuolisia mahdollisuuksia markkinoinda tuotteitaan, osallistaa asiakkaat tuotekehitykseen ja pitää yhteyttä tärkeisiin sidosryhmiin. Kaikki isot kansainväliset yritykset ovat jo siellä. Yksi suurimmista on IBM, jonka alueella vierailee viikottain lähes 10 000 avatarta. Yritykset voivat olla läsnä myös tietyn kampanjan ajan, esimerkkinä L’Orealin muotinäytös SL:ssa keväällä 2007. 

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. SL:n käytön edullisuus ja sen tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat enenevässä määrin myös pienempiä yrityksiä mukaan – etenkin kun SL:n teknisten ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti käyttäjä-ystävällisemmiksi.

Riittävä perustelu sille, miksi tämän päivän liiketalouden opiskelijoiden olisi syytä tutustua SL:n. Toinen perustelu koskee sitten kaikkia muitakin aloja: Second Life tarjoaa mitä mielenkiintoisimman oppimisympäristön, jonka luomisessa vain mielikuvitus on kattona. SLssä voi helsposti visualisoida asioita, simuloida todellisuutta, analysoida rakenteita, liikkua helposti yhdestä virtuaalisesta tilasta toiseen jne. Etäopetuksessa SL on esim. web-konferensseihin verrattuna mainio, koska osallistuja voi nähdä ruudultaan samanaikaisesti kaikki muut osallistujat avatarten hahmossa. Lisäksi läsnäolon tunne on paljon voimakkaampi kuin web-konferenssissa.

Lisään vielä kuvan NOKIAn saarelta. Yritys on ollut SLssä noin 2 vuotta ja heidän saarellaan voi tavata avuliaan asiakaspalvelija-avataren, joka voi esitellä esimerkiksi uusimpia Nokian kännykkämalleja. Äskettäin saarella käydessäni sain avatarelta kyydin lentävällä … kännykällä tietenkin!

lentavan_kannykan_kyydissa3

Älykoodeja, kiitos!

maaliskuu 19, 2009

Tätä päivää Japanissa: olen kauppakeskuksessa ja lähdössä pois ulko-ovella. NAPS! -tilaan taksin itselleni lukemalla oveen kiinnitetyn älykoodin.Eilistä pävää Meksikossa: luen Sprite-pullon etikettiin liitetyn älykoodin ja NAPS -voin osallistua kilpailuun.Nykyään Hollannissa: Amsterdamin kauppakorkeakoulu tulostaa opiskelijoiden opiskelijakorttiin älykoodn, jonka lukemalla opiskelijat saavat itseään koskevat hetken uutiset kuten esimerkiksi tiedon luennoitsijan sairastumisesta – NAPS!.Huomista päivää Suomessa? : imaisen paikallislehdestä älykoodien muodossa olevat tarjouskupongit ja suositellut ruokareseptit kännykkääni ja kaupassa sitten käytän niitä hyväkseni. Luen uuden tuttavan käyntikortista yhteystiedot kännykkääni hänen käyntikorttinsa älykoodista, NAPS! Lataan lehdestä niinikään päivän sudokupelin junamatkan ratoksi, NAPS!Ei saksia, ei muistilistoja, ei näpyttelyä, ei internet-selaimeen menoa vaan NAPS -se on siellä!Älykoodit toimivat samalla logiikalla kuin esim. tuotteiden hintalappuihin liitetyt viivakoodit. Niiden lukemiseen tarvitaan kamerapuhelin, johon on ladattu lukijaohjelma.Pitihän tuota kokeilla! Sain hommatuksi sellaisen kännykän, johon on mahdollista asentaa Upcode -viivakoodilukija. Uskomattoman helppoa ja kätevää!Uusi luuri kädessä tutkiskelin Thomas Michelssonin ja Mika Raulaksen kirjaa ”Mobiilimarkkinoinnin parhaat käytännöt” Kirjaan on sisällytetty älykoodeja, joiden avulla pystyy linkkaamaan itsensä kirjassa mainittujen esimerkkiyrityksten kampanjasivuille, katsomaan kirjassa viitattuja videoita ja myös lukemaan kirjan sisällysluettelon kännykkään vaikka tallennettavaksi. Osa tämän blogin alussa mainituista esimerkeistä on em. kirjasta.Älykoodien käyttöönottoon liittyy muna-kana – ilmiö: niiden potentiaalisia käyttäjiä on vielä suhteellisen vähän (joskin esim. UpCode-lukijan voi asentaa jo yli 260:n kännykkämalliin) ja niitä hyödyntäviä yrityksiä on vielä vähemmän (nyt olisi hyvä tilaisuus toimia edelläkävijänä…). Ei ole tarjontaa, kun kysyntä vähäistä. Kuluttajat eivät ole kiinnostuneita tutustumaan älykoodeihin, kun ei niitä tule vielä vastaan… Japanissa ja Koreassa älykoodeja näkee joka paikassa kun taas täällä Euroopassa ja USA:ssa ne ovat vielä tulollaan, toivottavasti !
Tagit: mobiilimarkkinointi, upcode, älykoodi

Kuponki kännykässä vai lompakossa?

maaliskuu 19, 2009

Langattomuus on arkipäivää. Sähköposti ja internet ovat yhä useammalla kännykässä saatavilla. Enemmistö käyttää vielä internettiä tietokoneen kautta, mutta kuinka kauan? Köyhissä, väkirikkaissa maissa kännykkä on ainoa laite, jolla internetiä käytetään. Esimerkiksi Intiassa internettiä käytetään mobiilin kautta kolme kertaa enemmän kuin tietokoneen kautta.Meillä Suomessa mobiilin mahdollisuuksista oltiin kovasti innostuneita siihen asti, kun internetkupla puhkesi ja mobiiliusko hiipui. Viimeisten vuosien aikana mobiilisovellutukset ovat tehneet come-backin ja nyt suomalaiset yrityksekin ovat innostumassa mobiilipalveluista. Samalla teknologia on mennyt roimasti eteenpäin. Kännykäiden toiminnalliset ominaisuudet voivat kattaa tänä päivänä mm. kameran, tv:n, radion, MP3-soittimen, navigaattorin, nettiselaimen, sähköpostin, SMS:n, kalenterin, herätyskellon, rannekellon, matkakortin, lompankon, avaimet….Mobiilin tarjoamia mahdollisuuksia on paljon ja niitä mm. markkinoinnissa hyödyntävät yritykset voivat vielä pitää itseään edelläkävijöiden kategoriassa.Palvelu täytyy vaan markkinoida hyvin – monet kuluttajat eivät tiedä, esimerkitksi, että taksin voi tilata tekstiviestillä. Tai että YTV:n täydestä kierrätysastiasta voi ilmoittaa tekstiviestillä. Tekstiviestit ovat yleensä asiakassuhdeviestejä (esim. ilmoitus siitä, että auto on huollettu ja noudettavissa) tai markkinointiviestejä (kerrotaan esim. tulossa olevista kampanjoista). Mobiilimarkkinointiin tarvitaan lain mukaan asiakkaan lupa, mutta yritys voi asiakassuhteen alettua ilman jatkolupaa lähettää asiakassuhteen pohjalta siihe liittyvää mobiiliviestintää ja -markkinointia.Mobiilimarkkinoinnin vaarana on liiallinen päällekäyminen, häiritseminen epäkiinnostavilla asioilla väärään aikaan. Kännykkähän on hyvin henkilökohtainen väline ja siksi on tärkeää, että toimitettu sisältö on sanoman vastaanottajalle merkityksellistä. Mobiilin paikkasidonnaisuuden ja kontekstisidonnaisuuden hyödyntäminen osaavasti voi kuitenkin tuoda kuluttajalle todellista arvoa tuottavia lisäpalveluja. Minäkin nappaisin mielelläni paikallislehdestä alennuskuponkeja sisältäviä viivakoodeja kännykkääni ennen ostoksille menoa. Vai olisivatko kupongit kuitenkin helpompi muistaa vielä kaupan kassalla, kun ne näkee siellä lompakossa…..?

Hello world!

maaliskuu 19, 2009

Welcome to WordPress.com. This is your first post. Edit or delete it and start blogging!