Archive for the ‘Uncategorized’ Category

ITK muotoilee oppimisen maisemia

huhtikuu 27, 2012

ITK-päivien ohjelmatarjonta oli taas varsin hulppea. Usean mielenkiintoisen esityksen välillä oli vaikeaa tehdä valintoja. Sosiaalinen media on kuin ITK:n  ohjelma – tiedon seulominen on visainen pullonkaula. Sitä pukkaa valtavasti – miten perkaan sieltä kätevästi itseäni palvelevan tiedon helposti tallennettavassa ja jaettavassa muodossa?

Professori Eric  Duval (Katholieke Universiteit Leuven, Belgia) esitteli Learning Analytics -konseptin (”collecting traces that students leave behind and using those traces to improve learning”). L.A.:n anvulla Eric suodattaa opiskelijoiden twiiteistä, blogimerkinnöistä, verkkokeskusteluista yms. oleellisen niin, että hän tietää, missä kohdin oppimisen prosessia mennään. Ericin esitys löytyy hänen blogistaan. Kuten Eric totesi, tuo sometiedon louhinta, suodattaminen ja paketoiminen mukavaan visuaaliseen asuun on se seuraava juttu ja kiinnostava hankeaihio meidänkin tuhansien projektien maahan.

Teemu Arinakin toi saman asian esille osana esitystä ”Teemut tuijottavat taivaalle…”. Alla kuvankaappaus siitä, kuinka hän visualisoi  koko prosessin, jonka sivutuotteena tulee sosiaalista pääomaa.

Ja tässä sometyökaluja kuhunkin vaiheeseen, myös Teemun esityksetä:

Kuratoinnin keinot ja työkalut kiinnostavat nyt erityisesti. Kuratointi on mielestäni sitä, että tyyppi  ymmärtää kiinnostavia juttuja omassa aihealueessaan ja jakaa sitä muille. Niin kuin nyt pyrin tekemään. Twitter on kyllä hyvä kanava saada kuratoitua tietoa seuraamalla oman alan asiantuntijoiden twiittejä. Facebookissa hyvät linkit tuppaavat hukkumaan päivitysten virtaan.

Toinen taivaalle tuijotteleva Teemu (Teemu Leinonen) toi mielenkiintoisella tavalla muotoilun konseptin oppimiseen – kuinka designerin täytyy osata pistää monta hattua päähänsä ja reflektoida asioita käyttäjälähtöisesti –  opettajat ovat oppimisen muotoilijoita, kuten Jarmo Viteli asian lopuksi hyvin kiteytti.  Teemun blogikirjoituksessa lisää tästä.

Totisesti Learning Designer – Oppimisen Muotoilija näyttäisi käyntikortissa hienommalta kuin Senior Lecturer/Liiketalouden lehtori. Siinä voisi lukea myös Matkaopas, Travel Guide – opas, joka johdattaa tiedon äärelle.

Eric Duval puhui myös oman itsensä tuntemaan oppimisesta (self-tracking)  ”määrällistämisen” kautta (quantified self). Hän näytti esimerkejä siitä, kuinka nykyään on mahdollista kerätä itsestään monenlaista tietoa, joka sitten palvelee vaikkapa elämäntapojen kehittämisessä terveellisempään suuntaan (esim. unirytmin ja verenpaineen seuraus), ajankäytön hallinnassa tms. Käytössäni on jo muutamia; pystyn helposti seuraamaan Sports Trackerin kautta juoksulenkkieni pituutta, keskimääräistä km-vauhtia jne. Ericin esityksestä bongasin myös Togglin, josta saan kätevästi raportin siitä, mihin aikani kuluu.

Lopuksi: ITK:sta Digiveikkoineen, esiintyjähattuineen ja toreineen on tullut ilmiö ja sillä on ihan oma persoonallisuus. Kuten Eric Duvalin kommentoi blogissaan:

Mainokset

Hermionen käsilaukku

huhtikuu 5, 2012

Takana inspiroiva ja innostava viikonloppu IT-Kouluttajat ry:n matkassa. Koulutus taskussa seilasimme Tallinnaan ja takaisin ja samalla pohydimme mobiilin ja ylipäänsä uuden teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Mielenkiintoisten alustusten lomassa kokeilimme erilaisia sovelluksia, jotka auttavat tiedon kuljettamista taskussa tai tabletin mentävässä käsilaukussa.

Internet on omassa työ- ja oppimisympäristossäni melkein kuin sähköä, joka paikassa, itsestäänselvyys ja näkymätön. Reissumme laivalla ja Tallinnassa todisti, että näin ei tosiaan ole kaikkialla. Nettiyhteys tuli ja meni. Olikin aika hauskaa, kun Oulun yliopistossa väikkäriään valmisteleva Jari Laru ryhtyi alustuksessaan itse näyttelemään YouTube videon sisältöä. Tero Toivanen bloggasi tapahtumasta varsin kattavasti otsikolla Koulutus taskussa on taskukoulu

Tarmo Toikkanen totesi esityksessään, että meillä on nyt kaksi mustaa aukkoa, toinen on internet ja toinen on mobiili. Ne imevät kaiken itseensä. Sulautuvatko ne yhdeksi tulevaisuudessa?
Ehkäpä tulevaisuudessa meillä on sellainen mukana kulkeva Hermionen käsilaukku, josta voi kaivaa esille kaiken sen tiedon ja kaikki ne härpäkkeet, mitä elämän seikkailussa vaan voi tarvita (osoitti hyötynsä Harry Potterin Kuoleman varjeluksissa). Tai kenties sankalasit, jotka mahdollistavat täydennetyn + lisätyn todellisuuden. Mielikuvitusta kuitenkaan ei?

Tarmo esitteli myös nano-oppimisen käsitteen: ne lyhyet joutilaat hetket, jolloin voimme oppia, kenties suorittaa jonkun ”nanomoduulin”, pienen palasen suuresta kokonaisuudesta mobiilisovelluksella, esimerkiksi jonossa seisoessamme tai junaa odotellessa. Niin, kyllähän se kännykkä tulee helposti kaivettua esille tuollaisessa tilanteessa. Itse usein tsekkailen sähköpostia tai FB-päivityksia.

Olen alkanut kiroamaan sähköpostia – ne vuolaana ikivirtana saapuvat boldatut  (=ei luetut) rivit, joiden deletoiminen tuottaa mielihyvää – ja usein myös huonoa omatuntoa.  Jyrki Kasvi kirjoitti osuvasti tästä aiheesta uusimpaan IT-viikkoon kolumnin otsikolla ”Viestimotti”. Siinä hän kiteyttää esimerkein, kuinka sosiaalinen teknologia on kehittynyt nopeammin kuin ihmisten viestintätaito.  Kuinka päivän parin poissaolo sähköpostin ääreltä kertautuu sitten niihin reagoimisena ja kun pitäisi olla tekemässä jo sitä varsinaista työtä. Joo, hallitsematon tiedon tulva ja siitä seuraava hallitsemattomuuden tunne.. Löytyisikö Hermionen pussukasta tähän apuja?  Konsultti sanoisi: ”Priorisoi….. ei vaan oo niin helppoa. Mieluummin ottaisin taikalientä.

Lopuksi vielä meitä seminaariin osallistujia hauskuuttanut kommentti Jari Larulta: ”Kun täällä on tällasii hörhöi, olen kuin kala vedessä”. Näin liiketalouden lehtori tuli määritellyksi hörhöksi. Lisään sen profiilikuvaukseeni, with pride :).

Myös Mervi Jansson kirjoitti seminaaristamme  mielenkiintoisen blogin otsikolla ”Koulutus taskussa – silmäkarkkia ja pedagokiikkaa”.

Lisätty todellisuus – voit melkein koskettaa

maaliskuu 27, 2012

Osallistuin perjantaina Lahdessä pidettyyn ,jossa käsiteltiin lisätyn todellisuuden tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja liiketoiminnassa.
Paikalla oli alan pioneeriyriytksen Total Immersionin myyntijohtaja Kamal Rassool.
Tämä yrityksen demovideo kuvaa hyvin, mistä lisätyssä todellisuudessa on kysymys bisnesmielessä:


Lisätty todellisuus hämärtää todellisen ja virtuaalisen maailman välistä eroa. Käyttäjän omasta ympäristöstä, esim.oma huone voi tulla osa kokemusta. Merkkien (kuten QR-koodit) rinnalle on nousemassa markerless tracking (MLT), fyysinen kohde, joka avaa sovelluksen. Se voi olla esim. kädessä oleva kokispullo, päällä oleva T-paita, oma kännykkä tms.

Esimerkkejä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä markkinoinnissa:

Coke Zero
Dance with Orange

Lisätty todellisuus tarjoaa huikeita mahdollisuuksia mm. tuotteiden myynnille verkossa. Esimerkiksi vaatteita, silmälaseja, kenkiä on mahdollisuus sovittaa virtuaalisesti kotikoneen ääressä. Kamal Rassool kertoi, että tulevaisuudessa kolmiulotteisuuden mahdollistavie 3D-sovelluksia voi saada myös televisioon. Total Immersionia Suomessa edustavan Adusalin edustaja George Segura kertoi, että suomessa tunnetaan toistaiseksi varsin vähän lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä markkinoinnissa. Demon nähneet yritykset ovat kaikki olleet siitä innoissaan.

Opetuksen puolella kolmiulotteisuus on myös vahvasti tulossa. Itse en vielä keksinyt, miten sitä hyödyntäisin oppimisen välineenä – mutta mm. perusopetuksen puolella asioiden esittäminen kolmiulotteisesti helpottaa oppimista ja tekee siitä hauskempaa.
Googlekin on uutisten mukaan tuomassa markkinoille todellisuutta täydentävät silmälasit.
Tässä Nokian versio älylaseista:

<a href="”>

Kehitys menee eteenpäin hurjalla vauhdilla. Tänä päivänä jo yritykset ovat jääneet jälkeen tietoteknisten välineiden uusimisessa ja myös oppilaitoksissa tullaan perässä. Arvelen, että viiden vuoden kuluttua läppäreitä ei juuri kukaan käytä. Mutta paperiset sanomalehdet pitävät kyllä pintansa. Mikään digitaalinen vempain ei korvaa lehden selailua aamukahvin ääressä. Tosin sieltä lehdestä voi tulevaisuudessa pompata esiin kolmiulotteisia uutisia ja mainoksia.
Kuvittele vaikkapa mainoksessa esitetyn sohvan pienoismallin nousevan kolmiulotteisena eteesi lehden päälle.Tai Sauli Niinistön seisovan ruokapöydälläsi pitämässä Uuden Vuoden puhetta 1.tammikuuta 2015. 🙂

Myrskypilviä, joissa kullatut reunukset

lokakuu 11, 2011

Ongelma saada Viewer 3.0 pelittämään koulun koneissa… Kerrankin, kun olen oikeasti käyttämässä SL:ää oppimisympäristönä yhdellä opintojaksolla. :(. Kovasti yritettiin selvittää ongelmaa: kokeiltiin vanhoja ja uusia versioita SL:stä ja palomuurikin ajettiin alas, mutta ei auta: notecardit ja nettisivut eivät aukea – ja teleportatessa SL heittää avatarin koko hommasta ulos… Mietin, voisiko Viewer 3.0:n Mesh-ohjelma edellyttää näytönohjaimelta sellaista vääntöä, että edes meidän koulun uudet (toimistotasoiset) koneet eivät jaksa sitä pyörittää?
Noh, onhan noilla myrskypilvilläkin ainakin katinkullalla sivellyt reunukset. Se hyvä puoli asiassa oli, että sain vetää luennon kotoa käsin. Tosin sitten mukaan eivät päässeet ne opiskelijat, joilla ei ole SL asennettuna kotikoneille.
Käytiin pienellä porukalla KYAMKin Innospiraalissa. Opiskelijoiden palaute- oli mielenkiintoisempaa kuin jos saman olisi oppinut luennolla. Vuorovaikutusta enemmän.
Rakentamisen kannalta opittiin, että ns. ow lag -ympäristö palvelee opiskelijoita, joilla useimmin on tehoiltaan alhainen kone kotikäytössä.
Toisaalta olisi visuaalisesti miellyttävää hieno ympäristö, mutta ympäristön toimivuutta ajatellen performanssin osalta täytyy tehdä kompromisseja. Sanna lupasi tehdä ohjeet, joita seuraamalla jokainen voi itse muuttaa koneensa säätöjä niin, että SL pyörii siinä paremmin.

Jälkikirjoitus: Nyt asia on selvitetty ja uudet HP8200 -koneet ovat tulossa ATK-luokkaan. Kävi ilmi, että vanhojen koneiden näytönohjain ei riittänyt pyörittämään SL:n 3-vieweriä sen jälkeen, kun niihin oli asennettu Windows 7 (joka sekin vaatii koneelta enemmän resursseja kuin Windows XP. Uusia koneita odotellessa….

Totuuksia ja myyttejä mainonnasta

maaliskuu 11, 2010

Dave Trottin inspiroiva blogi ”Advertising doesn’t sell stuff” kiteyttää hienosti peruutotuuksia mainonnan tehosta: se on vain yksi myyntiin vaikuttavista tekijöistä – hinta, laatu, väri, maku, ostajan mieliala, vuodenaika, ostajan uskonto, tuotteen saatavuus jne. Hyvä mainos myy, jos nuo muut tekijät ovat kohdallaan. Ja hyvä tuote myy huonosta mainoksesta riippumatta.

On ihan ok epäponnistua

helmikuu 14, 2010

Löysin tämän Sunny Batesin vimeon Seth Godinin blogista. Hyvä ja ytimekäs muistutus siitä, että epäonnistumiset ovat vain kompastuskiviä ja että siitä vaan ylös ja eteenpäin. Kyllä iso aalto kantaa!

Ne todelliset driverit: EMOOTIOT

tammikuu 23, 2010

Osallistuin StratMark -seminaariin ja se kyllä kannatti. Markkinoinnin tulevaisuutta koskevassa paneelissa mm. Mikael Jungner, Hankenin Tore Strandvik ja moderaattorina toiminut Mika Panzar esittivät lennokkaita ajatuksia. Tore Strandvik toi mielestäni hyvin esille sen, kuinka hienointa hienoin ja uusinta uusin teknologia ei viitoita tietä voittoon: CRM = heikentynyt asiakkuuksien hoito; Modernit palvelumekanismit = heikentynyt asiakaspalvelu. Tunteet ovat asiakkaan todelliset driverit, se on iänikuinen totuus. Siksipä iPhone peittoaa Nokian älypuhelimet mennen tullen, kuten Mikael Jungner hienosti yhden miehen istallaatiossaan kiteytti.
Olikin aika hausta yhteensattuma kun juuri samana päivänä Seth Godinin blogin otsakkeena oli ”Too much data leads to not enough belief”.  Vaikka olisi kuinka paljon dataa tuotteen/palvelun hyvyydestä, se ei riitä, jos emme saa asiakasta uskomaan siihen.

Verkkomedian kasvu jatkuu

syyskuu 24, 2009

Tänään julkaistiin Mainostajien liiton uusin mainosbaromentri (n= 116 jäsenyritystä). Se kertoo, että yritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta mainosmielessä. Tässä linkki Kauppalehden juttuun aiheesta: http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090901/12537733101600&industry . Peräti 65% yrityksistä aikoo hyödyntää sosiaalisen median välineitä kuten YouTubea, Twitteriä ja Facebookia. Aika yllättävää oli mielestäni se, että innostuneimpia somen käytöstä mainosmielessä ovat teollisuusyritykset eikä kaupan ala. Ajattelisin, että sosiaalinen media soveltuu erinomaisen hyvin nimenomaan kuluttajapuolelle ja asiakasrajapintaan… Onko teollisuutemme nyt ottanut oikein tosissaan palvelukeskeisyyteen siirtymisen? 

Itse olen nyt innostunut kovasti Twitteristä. Asensin TweetDeckin ja se on mahtava! Pääsen yhdellä klikkauksella ja sen jälkeen yhdellä silmäyksellä katsomaan kontaktieni twittaukset, minulle suoraan tulleet tweetit sekä Facebookpäivitykset. eOppimiskeskuksen twittauksesta pääsin tämän mainosbaromentrinkin  julkaisun jäjille, tosin sieltä löytyi HS:n linkki samasta aiheesta:http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Facebookin+ja+Twitterin+k%C3%A4ytt%C3%B6+lis%C3%A4%C3%A4ntym%C3%A4ss%C3%A4++markkinoinnissa/1135249552116?ref=rss.

Kuinka saada pk-yritykset kiinnostumaan sosiaalisen median hyödyntämisestä?

syyskuu 17, 2009

Keskustelimme eilen TÖPSELI -hankkeen ( http://topseli.ning.com/  )  ohjausryhmässä siitä, kuinka saisimme länsiuusimaalaiset pk-yritykset kiinnostumaan sosiaalisen median tarjoamista hyödyistä.  Kun useimmille pk-yrittäjille some on käsitteenä vieras ja ehkä pelottavakin, he eivät välttämättä tiedä, mitä he voisivat haluta sen suhteen. Ja seuraava kysymys on, mitä se toisi viivan alle.  Lopputulemana päätimme lähestyä heitä jatkossa hyötyjen kautta: miten saan minun asiakkaistani enemmän tietoa – kuinka pystyn paremmin tuntemaan kanta-asiakkaani jne.

Järjestämme 12.10.2009 taas pk-yrittäjille suunnatun seminaarin aiheesta. Se on jatkoa viime kevään ”Sähköä ja säpinää binekseen verkosta” -seminaarille. Tuolloin lähestyimme yrityksiä eri välineiden esittelyn (opiskelijoiden demot blogeista, wikeista, mobiilimarkkinoinnista ja virtuaalimaailmoista) sekä yrityscasien kautta (pari pk-yrittäjää kertoi rohkaisevia kokemuksia). Seminaari oli sisällöllisesti varsin onnistunut, mutta emme saaneet kuin kourallisia yrittäjiä liikkeelle.

Älykoodeja, kiitos!

maaliskuu 19, 2009

Tätä päivää Japanissa: olen kauppakeskuksessa ja lähdössä pois ulko-ovella. NAPS! -tilaan taksin itselleni lukemalla oveen kiinnitetyn älykoodin.Eilistä pävää Meksikossa: luen Sprite-pullon etikettiin liitetyn älykoodin ja NAPS -voin osallistua kilpailuun.Nykyään Hollannissa: Amsterdamin kauppakorkeakoulu tulostaa opiskelijoiden opiskelijakorttiin älykoodn, jonka lukemalla opiskelijat saavat itseään koskevat hetken uutiset kuten esimerkiksi tiedon luennoitsijan sairastumisesta – NAPS!.Huomista päivää Suomessa? : imaisen paikallislehdestä älykoodien muodossa olevat tarjouskupongit ja suositellut ruokareseptit kännykkääni ja kaupassa sitten käytän niitä hyväkseni. Luen uuden tuttavan käyntikortista yhteystiedot kännykkääni hänen käyntikorttinsa älykoodista, NAPS! Lataan lehdestä niinikään päivän sudokupelin junamatkan ratoksi, NAPS!Ei saksia, ei muistilistoja, ei näpyttelyä, ei internet-selaimeen menoa vaan NAPS -se on siellä!Älykoodit toimivat samalla logiikalla kuin esim. tuotteiden hintalappuihin liitetyt viivakoodit. Niiden lukemiseen tarvitaan kamerapuhelin, johon on ladattu lukijaohjelma.Pitihän tuota kokeilla! Sain hommatuksi sellaisen kännykän, johon on mahdollista asentaa Upcode -viivakoodilukija. Uskomattoman helppoa ja kätevää!Uusi luuri kädessä tutkiskelin Thomas Michelssonin ja Mika Raulaksen kirjaa ”Mobiilimarkkinoinnin parhaat käytännöt” Kirjaan on sisällytetty älykoodeja, joiden avulla pystyy linkkaamaan itsensä kirjassa mainittujen esimerkkiyrityksten kampanjasivuille, katsomaan kirjassa viitattuja videoita ja myös lukemaan kirjan sisällysluettelon kännykkään vaikka tallennettavaksi. Osa tämän blogin alussa mainituista esimerkeistä on em. kirjasta.Älykoodien käyttöönottoon liittyy muna-kana – ilmiö: niiden potentiaalisia käyttäjiä on vielä suhteellisen vähän (joskin esim. UpCode-lukijan voi asentaa jo yli 260:n kännykkämalliin) ja niitä hyödyntäviä yrityksiä on vielä vähemmän (nyt olisi hyvä tilaisuus toimia edelläkävijänä…). Ei ole tarjontaa, kun kysyntä vähäistä. Kuluttajat eivät ole kiinnostuneita tutustumaan älykoodeihin, kun ei niitä tule vielä vastaan… Japanissa ja Koreassa älykoodeja näkee joka paikassa kun taas täällä Euroopassa ja USA:ssa ne ovat vielä tulollaan, toivottavasti !
Tagit: mobiilimarkkinointi, upcode, älykoodi